Mitä tarkoitetaan raportointisovelluksella?
XBRL-raportteja tuotetaan perinteisesti ohjelmistoilla, jotka tukevat XBRL-standardia. Näitä on olemassa monia, sillä XBRL on jo vakiintunut raportointimenetelmä muualla maailmassa. Aluksi on hyvä kartoittaa käytössä olevan ohjelmiston/raportointisovelluksen tuki XBRL:n suhteen. Standardi on saanut vuosien saatossa modulaarisia laajennoksia, joista osan käyttö on välttämätöntä raportoinnin mahdollistamiseksi tämän dokumentin tarkoittamassa kontekstissa. On hyvä kiinnittää myös huomioita ohjelmiston käytettävyyteen XBRL-raportoinnin suhteen.
Ohjelmistot tuottavat XBRL-tiedostoja monin eri tavoin, ja käytettävä menetelmä määrää pitkälti raportin muodostamiseen tarvittavan ajan raportoijalle. Toinen suuri tekijä on raportoivan tahon omat tietovarastot ja -järjestelmät sekä se, kuinka helposti raportoitavat tietoalkiot ovat saatavissa raportille valmiina tai tarvitaanko välissä erillistä laskentaa.
Monet ohjelmistot käyttävät niin sanottua tiedon merkitsemis (engl. ”tagging”)-menetelmää, jossa raportoijalle visualisoidaan taksonomian entry point-tiedostoa vastaavaa tietosisältö, ja raportoija yhdistää omat tietolähteensä oikeisiin kohteisiin raportissa. Automatisoinnin kannalta on tärkeää, että ohjelmisto kykenee muistamaan aiemmin muodostetut linkit raportin ja tietolähteiden välillä. Näin merkitsemisprosessia ei tarvitse toistaa tulevilla raportointikerralla, vaan tiedot voidaan tuottaa suoraan järjestelmästä seuraavalta raportointikaudelta.
Taksonomia itsessään ei ota mitään kantaa siihen mistä, tai millä tavalla tieto instanssidokumenteille (raporteille) tuotetaan. Raportointisovelluksesta riippuen se voi sallia tietojen noutamisen useammasta eri järjestelmästä tai toisena ääripäänä tarjota tavan syöttää käsin tiedot lomakemaisiin näkymiin.
