Login

Mitä on DPM (Data Point Modeling)-mallinnus

Posted on 7.1.2020 by Elina Koskentalo

Sähköisessä talousraportoinnissa haasteet liittyvät usein tiedon ymmärrettävyyden sekä käytettävyyden väliseen tasapainoon. Taloushallinnon asiantuntijalle esimerkiksi tietoalkion määritys ”Ammatillisen koulutuksen opetustoiminnan myyntituotot kunnilta” lienee ymmärrettävä, mutta tietojen automatisoidun tuottamisen ja käsittelyn näkökulmasta on hyödyllisempää purkaa määrityksen sen eri rakennepalasiin ”Myyntituotot” (tili), ”Kunnat” (vastapuoli) ja ”Ammatillisen koulutuksen opetustoiminta” (palveluluokka). DPM-mallinnus tarjoaa menettelytavan, jonka avulla raportoitava tieto voidaan visualisoida tiedon tuottajalle ja sen katselijalle taulukkomaisessa rakenteessa käyttäen asiantuntijoiden ymmärtämiä nimikkeitä, mutta varsinainen taloustietojen raportti voidaan silti välittää rakenteisessa muodossa tehokkaasti hyödynnettävällä tavalla.

DPM-mallinnuksen varsinaiset tekniset dokumentit (CWA, CEN Workshop Agreement) löytyvät CEN:in sivustolta[1]. XBRL-taksonomian ja DPM-mallin teknisiä dokumentaatioita löytyy myös Eurofiling-sivustolta[2]. Myös EIOPAn[3] sivustolla oleviin teknisiin dokumentaatioihin kannattaa tustustua.

DPM-menetelmä on kehitetty tukemaan raportoitavien tietokokonaisuuksien dokumentointia työkaluriippumattomasti. Menetelmää sovelletaan kuvaamalla raportointikokonaisuudet ja niissä käytettävät luokitukset taulukkomalleina. Menetelmän avulla määritelty DPM-malli voidaan ilmaista myös XBRL-taksonomian muodossa.

DPM-mallinnus kehitettiin alun perin EU:n pankki- ja vakuutusvalvojien (European Banking Authority, EBA ja European Insurance and Occupational Pensions Authority, EIOPA) tiedonkeruuseen koskien näiden valvonnan alaisten yksiköiden talousraportointia. DPM-mallin tavoitteena oli selkeyttää ja harmonisoida raportointien tietosisältöä, joka oli laajentunut mittavaksi yhä kasvavan tietotarpeen myötä.

Yksittäinen tietopiste kuvataan siten, että sen merkitys voidaan ilmaista standardoitujen mittareiden ja luokitusten kautta. Perinteisessä taulukkomuotoisessa raportissa yksi tietokenttä vastaisi yhtä solua taulukossa. Menetelmän avulla voidaan koota raportointikokonaisuudessa kerättävät tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi. Tietosisällön raportteja varten luo sisällön asiantuntija, joka määrittelee raportoinnin pohjalla käytettävät luokitukset (domains, hierarchies) ja mittarit (metrics).

 

[1] https://www.cen.eu/work/areas/ICT/eBusiness/Pages/WS-XBRL.aspx

[2] http://eurofiling.info/portal/data-point-model/

[3] https://eiopa.europa.eu/regulation-supervision/insurance/reporting-format/data-point-model-and-xbrl

Other Posts