Korona sairastuttaa yritykset – ketkä pääsevät tehohoitoon?
Korona-epidemian aiheuttamat rajoitukset liiketoimintaan etenkin ravintola- ja matkailualalla ovat tuoneet suuria haasteita yrityksille. Yrityksen työkalupakki tällaisen ulkoisen shokin hoitoon on suppea. Vaikka yritys voi tehdä vaikean päätöksen henkilöstön lomauttamisesta, monet kiinteät kustannukset kuten vuokrat ja vakuutusmaksut on usein maksettava tilanteesta riippumatta. Monissa yrityksissä toimitilavuokrat ovat henkilöstökulujen ohella suurin menoerä. Seuraavan tautihuipun lailla on syytä varautua myös mahdolliseen yritysten konkurssiaaltoon.
Hallitus on onneksi herännyt yritysten ahdinkoon ja kerännyt resursseja, joilla yrityksille voitaisiin antaa tehohoitoon rinnastettavaa väliaikaista helpotusta. Mediassa on raportoitu, että ravintoloiden tukemiseen on varattu 150 miljoonaa euroa (YLE 24.4.). Hengityskoneita eli suoria yritystukia siis olisi tiedossa, mutta niiden allokointi on haaste. Hallitus on ilmaissut huolensa siitä, että tukia valuu yrityksille, jotka eivät sitä oikeasti tarvitse. Toisaalta haluttaisiin kanavoida tukea sellaisille yrityksille, jotka ovat myös itse pyrkineet aktiivisesti etsimään ratkaisua (esimerkiksi ravintolat take-away-myynnin kautta).
Tukihakemusten arvioinnissa on sama haaste kuin tehohoitopotilaiden hoidossa: aika. Yritysten kassakriisi on akuutti, joten monet näistä ajautuu mahdollisesti konkurssiin jo hakemusten manuaalisen käsittelyprosessin aikana. Jos yritysten tilinpäätöstiedot olisivat saatavilla täysin rakenteisessa inline XBRL-muodossa, olisi hakemusten käsittelyä mahdollista nopeuttaa automaatiolla ja siten monet yritykset mahdollisesti pelastuisivat. Yhden yksittäisen yrityksen taloudellisen tilan sijaan analyysia voisi helpommin ulottaa myös talousvaikutusten sekä tarvittavan tuen kokonaismäärän arviointiin.
Julkisesti on myös paljon puhuttu siirtymisestä “testaus & jäljitä-strategiaan”. Tämä periaate on käännettävissä myös talouteen: olisi hyvä arvioida sitä, ketkä ovat kipeimmin rahoituksen tarpeessa ja kenelle se olisi kaikkein hyödyllisin. Avoimet rajapinnat ja standardit kirjanpidon tapahtumille (XBRL GL) mahdollistaisi reaaliaikaisemman näkymän apua hakevan yrityksen kassan tilanteeseen, toteutuneisiin sekä erääntyviin kustannuksiin ja tuloihin. Näiden avulla voitaisiin tehokkaammin, läpinäkyvämmin ja luotettavammin ohjata juuri oikean suuruinen apu sille yritykselle, joka sitä eniten tarvitsee.
Sähköinen tilinpäätösraportointi (inline XBRL) on jo käytössä, mutta siitä tulisi tehdä vallitseva raportointimenettely, jotta laajat tiedot yritysten talouden tilasta olisi saatavilla rakenteisessa muodossa. Ensi vuonna kaikki pörsseissä listatut yhtiöt EU:n alueella siirtyvät inline XBRL raportointiin, mutta tämä kattaa vain noin 140 suomalaista yhtiötä. Avointen rajapintojen käyttöönottoa liiketapahtuma-tasoisen tiedon esittämiseksi edistetään mm. Nordic Smart Government-hankkeessa, jossa on mukana myös useita Suomen viranomaistahoja. XBRL GL:n käyttöä on pilotoitu Suomessa myös jo mm. tili- ja verotarkastuksessa. Kokonaisvaltainen käyttöönotto vaatii vielä aikaa, mutta ehkä seuraavan kriisin kohdatessa taloustietoa on jo paremmin tarjolla päätöksenteon tueksi.
Elina Koskentalo ja Esko Penttinen, XBRL Suomi
